Uutiset
12.02.2009

Urkintalaki on ok – koska urkkija ei ole poliisi

Kaksi lakia on viime aikoina saanut laajalti huomiota mediassa. Toinen on vuoden alusta voimaan astunut tasa-arvolain muutos, jonka mukaan esimerkiksi kampaajat eivät saa syrjiä naisia pyytämällä heiltä korkeampaa hintaa hiustenleikkuusta ja toinen on juuri nyt tapetilla oleva urkintalaiksi tai Lex Nokiaksi nimitetty sähköisen viestinnän tietosuojalaki.

Kaksi irrallista lakia? Tuskin, ainakaan lainopillisesta näkökulmasta. Molemmissa on olennaisena kysymyksenä ollut perustuslaissa turvattujen perusoikeuksien, kuten vaikkapa yksityisyydensuojan tai syrjintäkiellon, asema yksilöiden välisissä suhteissa.
"Perinteisestihän perusoikeuksien on katsottu lähinnä suojelevan yksilöä 'poliisivaltiota' vastaan ja näin ollen velvoittavan ainoastaan valtiota", kertoo Turun yliopiston julkisoikeuden yliassistentti Pekka Länsineva, joka on juuri aloittanut tutkimuksen aiheesta Ihmistieteiden tutkijakollegiumissa.
Sen sijaan yksityiset tahot, niin yritykset kuin ihmisetkin, ovat keskinäisissä suhteissaan saaneet halutessaan vaikkapa vuokrata asuntoja vain kauniille blondeille tai palkata vain miehiä. Tämä tunnetaan sopimusvapautena. Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen, sillä juuri sen takia perustuslakivaliokunta katsoi, että Lex Nokia voidaan hyväksyä tavallisena lakina, ilman perustuslain säätämisjärjestystä.
"Perustuslakivaliokunta perusteli tätä sillä, että kyse oli yksityisistä ihmisistä eikä esimerkiksi poliisista", Länsineva sanoo.
Yksityisten ei siis tarvitse perusoikeuksista välittää.

Tasa-arvolaissa taas ilmenee täysin vastakkainen trendi: paitsi virkamiesten ja lainsäätäjien, myös kampaajien ja ravintoloiden tulee ottaa huomioon perusoikeudet. Tällaista kehitystä Länsineva toivoisi laajemminkin.
"Perusoikeudet pitäisi ottaa huomioon varsinkin silloin, kun sopimuksen osapuolet eivät ole keskenään tasapainoisia."
Tämä tarkoittaa esimerkiksi kulutustilanteita, joissa sopijaosapuolina saattavat olla vaikkapa eläkeläinen ja kansainvälinen suuryhtiö.
Suuryhtiöitä sitovat tällä hetkellä lähinnä vapaakauppasäännökset. Länsineva toivoisikin, että tietyt perusoikeudelliset velvoitteet alkaisivat koskea myös yrityksiä. Velvoitteiden toteutumisen valvomiseen vaadittaisiin vahvaa, kansainvälistä järjestöä.

Kansainvälisyys tähtäimessä uusissa tutkijakollegiumeissa

Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu ovat perustaneet Ihmistieteiden sekä Luonnontieteiden ja lääketieteen alan tutkijakollegiumit, joihin on nyt valittu yhteensä 15 tutkijaa. Kollegiumien tavoitteena on tukea tutkijoiden urakehitystä sekä luoda heille poikkitieteellinen tiedeyhteisö.
Tutkijat valittiin kansainvälisten asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Ihmistieteiden kollegiumiin valittiin myös post doc -tutkijoita, joiden väitöskirjasta on kulunut korkeintaan viisi vuotta.

Teksti: Visa Kurki
Kuva: TYL

Turun ylioppilaslehti 3/09 (13.2.)