Uutiset
14.08.2017

Uusi tukimalli kurittaa avopareja

Teksti:
Arttu Ala-Jokimäki
Kuvat:
Juha Laurila
  • Pohjoismaisia kieliä opiskeleva Mikaela Pesonen menettää asumistukensa kokonaan avopuoliso Matias Larssonin tulojen vuoksi.

Opintorahan leikkauksista huolimatta moni opiskelija saa jatkossa entistä enemmän tukia. Toisille tukimuutokset tarkoittavat kuitenkin satojen eurojen pudotusta toimeentulossa.

Tänä syksynä opiskelijat voi jakaa voittajiin ja häviäjiin.

Voittajia ovat ne noin 100 000 opiskelijaa, joiden yhteenlasketut tuet nousevat, kun he siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen asumislisän 201,60 euron katto jää historiaan, ja opiskelijan saaman asumistuen enimmäismäärä voi paikkakunnasta riippuen jopa kaksinkertaistua.

Häviäjiä taas ovat ne avoliitossa asuvat opiskelijat, joiden puoliso käy töissä. Jatkossa puolison tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Arviolta 40 000 opiskelijaa on tästä syystä menettämässä asumistukensa kokonaan. Yksi heistä on pohjoismaisia kieliä Turun yliopistossa opiskeleva Mikaela Pesonen, 21.

Avopuolisonsa Matias Larssonin, 22, kanssa asuvan Pesosen tuet tippuvat muutosten myötä lähes kolmensadan euron verran. Opintotuen leikkaus rokottaa 86 euroa, ja 200 euron asumistuen hän menettää kokonaan. Pariskunnan talous on jatkossa yhä enemmän työssäkäyvän Larssonin hartioilla.

”Emme ole tähänkään mennessä jakaneet menoja aina tasan, vaan vähän sen mukaan, miten kummallakin on rahaa juuri sillä hetkellä”, Larsson toteaa.

”Viime lukuvuonna minulla oli hyvä rahatilanne, koska tein paljon töitä opintojen ohessa. Työnteko näkyi kuitenkin opintomenestyksessä. Nyt aion keskittyä ensisijaisesti opiskeluun. Siitäkin syystä menot kallistuvat enemmän Matiakselle”, Pesonen lisää.

AVIOPAREILLA on lain mukaan keskinäinen elatusvelvollisuus. Avopareilla vastaavaa velvollisuutta ei ole. Käytännössä Kansaneläkelaitos (Kela) ei kuitenkaan tee eroa avio- ja avoparien välille, sillä asumistukea maksetaan ruokakuntakohtaisesti. Pesosen ja Larssonin mielestä käytäntö ei ota huomioon avoparien erilaisia tilanteita.

”Avoliittoja on monenlaisia. Avoliitossa eläminen ei kerro tarpeeksi ihmisen tilanteesta, että sen pohjalta voisi tehdä päätöksiä”, Larsson pohtii.

”Pitkään avoliitossa olleilla on varmaan usein yhteiset rahat, mutta opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria. Monet avoliitossa elävät kaverini jakavat vain osan menoista, mutta muuten heillä on omat rahat”, Pesonen jatkaa.

Hänen mielestään nykytilanne ei kannusta pariskuntia muuttamaan yhteen:

”Ei se ole kenestäkään kivaa, että ei pysty osallistumaan kuluihin tai tekemään omia hankintoja. Erillään asuvat pariskunnat joutuvat nyt miettimään yhteen muuttamista aika tarkkaan. Taktikoinniksihan se vähän menee.”

SUOMEN ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipoliittisen vastaavan Jani Sillanpään mukaan SYL pitää siirtymistä yleisen asumistuen piiriin monin tavoin hyvänä asiana, sillä valtaosa opiskelijoista hyötyy muutoksesta. SYL ymmärtää kuitenkin avoparien hankalaa tilannetta.

”SYL:ssa puolison elatusvelvollisuus on todettu vanhanaikaiseksi menettelyksi. Kannatamme asumistuen yksilökohtaistamista”, Sillanpää kertoo.

Ongelmat koskevat myös kimppakämpässä asuvia, sillä Kela saattaa tulkita myös kämppiksinä asuvat kaverukset yhdeksi ruokakunnaksi, jolloin asumistuki jaetaan asujien kesken. SYL on tiedottanut opiskelijoita muutoksista ja ohjeistaa suunnittelemaan asumisjärjestelyt huolellisesti.

”Jatkossa vuokrasopimusten laatimisessa kannattaa olla tarkkana. Kämppiksille tulee tehdä erilliset vuokrasopimukset, joissa ei ole yhteisvastuulauseketta, tai alivuokralaissopimukset”, Sillanpää neuvoo.

Tausta: #koulutuslupaus rikottiin

VUODEN 2015 eduskuntavaalien alla opiskelijajärjestöt aloittivat #koulutuslupaus-kampanjan, jonka tarkoituksena oli kerätä ehdokkailta koulutukseen liittyviä vaalilupauksia. Kampanjan yhteydessä kaikki puolueet sitoutuivat säilyttämään opintotuen opintorahapainotteisena.

KUN UUSI keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallitus julkisti hallitusohjelmansa toukokuussa 2015, oli opintotuki lupauksista huolimatta leikkauslistalla. Lokakuussa opetusministeriö pyysi professori Roope Uusitaloa selvittämään opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja. Uusitalon selvitys valmistui maaliskuussa 2016.

Selvityksessä ehdotetut leikkaukset ylittivät hallitusneuvotteluissa kaavaillut säästöt. Viikko selvityksen julkaisun jälkeen Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) järjestivät mielenosoituksen leikkauksia vastaan. Mielenosoitukseen osallistui tuhansia ihmisiä.

Vastustuksesta huolimatta hallitus päätti toteuttaa leikkaukset Uusitalon mallin pohjalta. Opintorahaa leikattiin ja tukikuukausien määrää vähennettiin. Samalla opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin. Opintotukea vietiin siis yhä lainapainotteisempaan suuntaan.

Lue lisää:

Myös opintotukea saava voi hakea toimeentulotukea

Vuokrarästit kasaantuvat ja jääkaappi ammottaa tyhjyyttään? Kela saattaa myöntää sinulle perustoimeentulotukea. (2/2017)

Petos tuottaa meteliä

Opintotuen leikkaukset saivat opiskelijat jalkautumaan Helsingin kaduille. Megafonien vihaisten huudahdusten välistä kuului turhautuneita ja pelokkaitakin kommentteja yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja kasvavan lainataakan kummittelusta (3/2016)

Kivulias koulutus

Joskus nuori aikuinen sairastuu opiskeluvuosina niin vakavasti, ettei opintoja voi edistää toivottuun tahtiin. Silloin toimeentulosta tulee monimutkaista. (11/2015)