Uutiset
17.03.2011

Vaatimuksena täydellinen suomen kielen taito

  • Starttipakettivarastossa töissä olevan Topu Akhandin mukaan ulkomaalaisen opiskelijan ei ole helppo saada töitä Suomesta, ellei osaa suomen kieltä.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistyminen Suomessa on vaikeaa.

Ulkomaalaiset opiskelijat eivät saa Suomesta töitä. Turun yliopiston rekrytointipalveluiden kansainvälisistä asioista vastaava Janne Loikkasen mukaan puutteellinen kielitaito on suurin ongelma työllistymisen esteenä.

Loikkasen mukaan erityisesti ensimmäisen työpaikan saanti on ulkomaalaisille opiskelijoille ongelma. "He jotka haluavat jäädä Suomeen töihin tekevät usein todella paljon töitä työpaikan eteen ja useat vaipuvat jopa epätoivoon oman alan työtä etsiessään", Loikkanen kertoo.

Myöskään opiskeluaikana tehtävä ei omaa alaa olevan työn saaminen on ulkomaalaiselle opiskelijalle vaikeaa.

Turun korkeakoulujen vaihto-opiskelijoille tarkoitetussa starttipakettivarastossa työskentelevä bangladeshilainen Topu Akhand on Loikkasen kanssa työllistymisen kanssa samoilla linjoilla.

Akhandin mukaan oman alan töitä saa koko Suomessa helpoiten IT-alalta, koska siellä suomen kielen taitoa ei pidetä niin välttämättömänä. Akhand on opiskellut ympäristöpolitiikan kandidaatiksi Tampereen yliopistossa ja opiskelee nyt maisteriksi samalta alalta Turun yliopistossa. Opintojensa aikana hän on työskennellyt usean vuoden ajan eräässä IT-yrityksessä eri tehtävissä ja kertoo olevansa halukas jäämään Suomeen töihin myös valmistumisensa jälkeen.

Akhand on poikkeustapaus useimpiin ulkomaalaisiin verrattuna. Varsinkaan Turusta ulkomaalainen ei näytä saavan töitä juuri mistään. Akhandin mukaan Turussa oikeastaan ainoat työnantajat, jotka eivät vaadi suomen kielen taitoa työntekijöiltään, ovat ruotsinlaivojen laivasiivouksesta vastaavat yritykset. "Mutta jopa muut siivousfirmat vaativat työntekijöiltään suomen kielen taitoa, vaikka eihän sitä siivoamisessa tarvitse", hän ihmettelee.

EVA julkaisi viime vuoden lokakuussa raportin, jossa käsiteltiin ulkomaalaisten osaajien palkkaamista suomalaisiin yrityksiin. Aira Vehaskarin tekemän tutkimuksen tulos oli, että Suomessa kansainvälistymisestä ja ulkomaalaisen työvoiman tarpeesta puhutaan paljon, mutta todellisuudessa ulkomaalaisia työhakijoita hyljeksitään työmarkkinoilla. Tutkimuksen mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat huonoja ulkomaalaisten työllistäjiä.

Rekrytointipalvelujen Janne Loikkasen mukaan korjaamisen varaa saattaakin olla myös työnantajien asenteissa, sillä hän on kuullut, että osa työnvälitysfirmoista ei suostu ottamaan listoilleen lainkaan ulkomaalaisia työnhakijoita. "Tätä väitettä olisi mielenkiintoista jonkun tutkia", hän toteaa.

Mentorointi avuksi

Loikkasen mukaan Turussa ei ole tehty erityisiä ohjelmia ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistämiseksi, mutta yliopiston rekrytointipalvelut järjestävät vuosittain Working in Finland-seminaarin, jossa ulkomaalaisia opiskelijoita pyritään opastamaan työnhankintaan liittyvissä kysymyksissä.

Muualla Suomessa on olemassa hankkeita ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistämiseksi, kuten Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä toimiva VALOA-projekti. Projekti oli alun perin tarkoitettu valtakunnalliseksi, mutta Turun yliopisto monien muiden tavoin jättäytyi siitä pois.

"Lisäksi tämän vuoden alussa aloitettiin kansainvälinen opiskelijoiden mentorointiohjelma, joka on lähtenyt lupaavasti liikkeelle", Loikkanen kertoo. Rekrytointipalveluiden ja ylioppilaskunnan yhteisen projektin tarkoitus on opastaa ja luoda kontakteja ulkomaalaisille opiskelijoille suomalaiseen työelämään.

SAMULI MAXENIUS