Uutiset
28.02.2019

Vaihto-opiskelun suosio laskee – syynä todennäköisesti opintoajan ja -tuen kiristykset

Teksti:
Nella Keski-Oja
Grafiikat:
Nella Keski-Oja
  • Pitkät opiskelija- ja harjoittelijavaihdot Turun yliopistosta, kappaletta.

Viime vuonna vaihtoon tai kansainväliseen harjoitteluun lähti Turun yliopistosta lähes 20 prosenttia vähemmän opiskelijoita kuin sitä edeltäneenä vuotena.

”Fakta on, että vaihtoon lähtijöiden määrä on jonkin verran laskenut. Se on myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla yleinen trendi, josta olemme vähän jäljessä – hyvässä mielessä”, kansainvälisten asioiden suunnittelija Liisa Järvinen Turun yliopistolta kertoo.

Viime vuonna vain noin 510 Turun yliopiston opiskelijaa lähti vaihtoon tai kansainväliseen harjoitteluun. Huippuvuonna 2017 määrä oli peräti 630 opiskelijaa. Luvut viittaavat pitkään eli ainakin kolmen kuukauden mittaiseen oleskeluun ulkomailla.

Järvinen muistuttaa, että muutaman vuoden laskusta ei voi vielä vetää pitkälle tehtyjä johtopäätöksiä. Suunnittelijan mukaan ilmiön takana on kuitenkin yksi merkittävä syy.

”Asiaa ei ole tutkittu, mutta uskomme, että opintoajan ja opintotuen kiristyneet vaatimukset näkyvät notkahduksessa.”

Lue juttu vaihtokohteista, joissa pärjää opiskelijabudjetilla.

Kiristykset vaikuttavat etenkin kansainvälisen työharjoittelun suosioon. Koska harjoitteluita tehdään usein palkatta tai pikkurahaa vastaan, rinnalle on nostettava opintotukea. Ulkomaan pesti tulee opiskelijalle kalliiksi, koska harjoittelusta saa niukasti opintopisteitä.

”Yleensä harjoittelut ovat minimissään kolmen kuukauden pituisia, ja niistä saa opiskelua vähemmän opintopisteitä. Kiristysten takia harjoitteluun lähdöstä on tehty vielä haastavampaa, mikä on todella surullista.”

Vaihdon aikana tehdyt opinnot voi lukea hyväksi tutkintoon. Silloin haasteeksi nousee kysymys siitä, korvataanko opinnoilla pakollisia pää- ja sivuaineopintoja, vai luetaanko ne niin sanottuihin ylimääräisiin opintoihin, jotka eivät edistä tutkinnon valmistumista.

”Vaihto-opiskelu voi pahimmillaan pidentää opintoaikaa”, Järvinen summaa.

Alkuvuonna vaihtohakemuksen teki suurempi joukko opiskelijoita kuin viime vuonna. Vaihdosta kiinnostuneiden osuus näyttääkin suunnittelijan mukaan ”ihan hyvältä”.

Viime vuonna Turun yliopisto ja Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) toteuttivat kyselyn vaihtoon lähdön esteistä. Sen mukaan varsinkin lääketieteen ja kasvatustieteen opiskelijat pelkäsivät muita enemmän opintojen venymistä ja jälkeen jäämistä omasta vuosikurssista. Opintoihin liittyvien syiden lisäksi opiskelijoita sitoivat paikalleen erilaiset henkilökohtaiset syyt, etenkin perhe, ystävät, lemmikit ja asunto.

Kyselyyn vastasi vajaa 300 opiskelijaa. Siinä ei selvitetty taloudellisten esteiden vaikutusta vaihtoon lähtöön.

Eniten vaihtoon lähtevät kauppa- ja oikeustieteilijät. Vähiten pitkään vaihtoon lähtevät taas medisiinarit, joiden tutkintoon sopivat paremmin lyhyet vaihdot, jonka tilastoja he johtavat.

Lue juttu lääkisopiskelijan kuukauden mittaisesta sairaalavaihdosta.

Tutkintojen rakenteet eivät ole ainoa syy eroihin tiedekuntien välillä.

”Kauppakorkeassa on hyvin myönteinen ilmapiiri ja vaihtoon lähtöön kannustetaan. Siellä opiskellaan myös paljon kieliä, mikä tukee kansainvälistymistä.”

Järvisen mukaan on huolestuttavaa, jos opiskelijalla ei ole mahdollisuutta lähteä vaihto-opiskelemaan, vaikka hän haluaisi. Työnantajat kun arvostavat kansainvälisyyttä.

”Pahimmillaan se, ettei vaihtoon pääse, heikentää työllistymistä, jatko-opiskelumahdollisuuksia tai uran etenemistä. Siinä mielessä ei ole hyvä juttu, että opintoaikoja ja -tukia on kiristetty niin paljon.”

Suunnittelija muistuttaa, että vaihtoon voi lähteä myös lyhyeksi aikaa esimerkiksi suorittamalla opintopisteitä kesäkoulussa.

Järvinen arvelee, että kansainvälisellä tasolla vaihto-opiskelun suosion laskuun ovat vaikuttaneet turvallisuushuolien kasvu, heikko taloustilanne ja mukavuudenhaluisuus sekä toisaalta matkustelun lisääntyminen ja halventuminen.

”Matkailua ja maassa asumista ei voi rinnastaa. Pelkästään kielitaito ja kulttuurinen kompetenssi kohdemaasta ovat painoarvoltaan aivan erilaista, kun verrataan kahden viikon reppureissaamista ja kuuden kuukauden asumista Kiinassa.”

”Aina liikkuvuuden ei tarvitse olla fyysistä”

Turun yliopistossa kansainvälisestä liikkuvuudesta vastaava tiimi pyrkii kehittämään erilaisia keinoja tukea opiskelijoiden kansainvälistymistä.

Yksi ratkaisu voisi olla niin kutsuttu mobility window eli tutkintoon rakennettu ajanjakso, joka olisi varattu kansainväliselle opiskelijaliikkuvuudelle. Suunnittelija Liisa Järvisen mukaan järjestelmä on Suomessa toistaiseksi käytössä vain kauppakorkeakoulu Hankenilla.

”Turun yliopistossa kansainvälistyminen on nostettu mallikkaasti esille humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmassa.”

Se tarkoittaa, että humanistiopiskelijan on suoritettava kansainvälistymistä edistäviä opintoja. Niihin voidaan lukea vaikkapa vaihdossa suoritetut kurssit, kansainvälisten vieraiden antama opetus tai kv-tuutorointi.

”Haluamme tarjota halukkaille mahdollisuuden lähteä vaihtoon tai harjoitteluun, mutta ymmärrämme, että osa ei halua tai voi lähteä. Kansainvälistymistäkin on erilaista”, Järvinen kertoo.

Jos ulkomaille ei voi lähteä laisinkaan, Turku tarjoaa mahdollisuuksia myös kotikansainvälistymiseen. Se onnistuu esimerkiksi ryhtymällä kv-tuutoriksi, osallistumalla ESN:n toimintaan tai opiskelemalla kieliä.

”Aina liikkuvuuden ei tarvitse olla fyysistä.”

Lue lisää:

Vaihto-opiskelu onnistuu edullisesti: ”Rahaa kului todennäköisesti vähemmän kuin Suomessa"

Kiinnostaako vaihto-opiskelu, mutta raha huolettaa? Esittelemme viisi kohdetta, joissa pärjää opiskelijabudjetilla. (1/2018)

"Anatomiaa oppi ihan eri tavalla” – Vaihto-opiskelijana kirurgisella osastolla

Lääkisopiskelija pääsi yleiskirurgian osastolle vaihtoon jo ensimmäisen opiskeluvuotensa kesällä: "”Vaihdossa näkee työn kliinistä puolta aikaisemmin kuin Suomessa.” (1/2018)

Harjoitteluun ulkomaille? Parisataa Turun yliopiston opiskelijaa suuntaa vuosittain kansainväliseen harjoitteluun

Arviolta puolet kansainvälisistä harjoitteluista on palkallisia, puolet palkattomia. (5/2018)