Uutiset
03.02.2011

Valmistuminen voi tyssätä virkamiesruotsiin

  • Reeta Tiirola, Suvi Mäntynen ja Satu Linhala ovat ruotsin sivuaineopiskelijoita ja ovat kirjoittaneet B-ruotsista ylioppilaskokeesta laudaturin. ”Kun ruotsia ei enää ole pakko kirjoittaa ylioppilaskokeessa, osa lukiolaisista ei koe sen opiskelua ollenkaan tarpeelliseksi”, ruotsin opettajana Turun normaalikoulussa auskultoinut Linhala sanoo.

Valinnaisuus ylioppilaskokeissa on jo heikentänyt opiskelijoiden ruotsin taitoa.

Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taito on romahtanut. Niin sanotun virkamiesruotsin kokeesta suoriutuminen saattaa tulevaisuudessa viivyttää yhä useamman opiskelijan valmistumista.

Ruotsin kielen suorittaminen osana ylioppilastutkintoa muutettiin vapaaehtoiseksi vuonna 2006. Valinnaisuus on vaikuttanut suoraan yliopistoihin virtaavaan opiskelija-ainekseen.

Suurimpia puutteita ruotsin kielen taidossa on Turun yliopiston ruotsin kielen lehtorin Ilkka Norrin mukaan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla. "Monesti juuri matemaattisesti lahjakkaat jättävät ruotsin kirjoittamatta ylioppilaskokeissa. Se näkyy yliopiston ruotsinopinnoissa", Norri sanoo.

Myös muiden alojen opiskelijoiden ruotsin kielen taito on huonontunut 1990-luvun alkuun verrattuna. Tämä selittyy osin peruskoulun ja lukion ruotsin opetuksen määrän vähentymisellä.

Oulun yliopiston yliopistolehtorin ja yliopistojen julkishallinnon ruotsin asemaa tutkineen Hannu Niemen mukaan ongelma onkin juuri korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden heikko ruotsin kielen osaamisen lähtötaso. "Lukion suorittaneiden ylioppilaiden ruotsin kielitaito on paljon heikompi kuin 20 vuotta sitten", Niemi kertoo.

Esimerkiksi B-ruotsin ylioppilaskokeesta cum laude arvosanalla läpi päässyt opiskelija ei välttämättä ole läheskään riittävällä tasolla osallistuakseen kielikeskuksen kursseille ilman täydentäviä peruskieliopintoja.

Turun yliopiston kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö Katja Arola pitää opiskelijoiden heikentyneessä ruotsin osaamisessa ongelmallisena sitä, että yliopistot joutuvat suuntaamaan resurssejaan kielen perusteiden opettamiseen, kun ne olisi pitänyt oppia jo peruskoulun ja viimeistään lukion aikana.

Lisää sanavarastoa

Ilkka Norrin mielestä ylioppilaskokeen valinnaisuus olekaan järkevä ratkaisu ainakaan tällaisenaan. "Nyt olemme tilanteessa, jossa lukiossa ruotsin opiskelu on 'vapaaehtoista', kun taas yliopistossa virkamiesruotsi on pakko läpäistä tutkinnon saamiseksi. Tämä tilanne johtaa tietysti ongelmiin yliopistossa", Norri perustelee.

Suurimpana puutteena opiskelijoiden kielitaidossa Norri pitää sanavaraston pienuutta. "Mahdollisuudet sanavaraston kasvattamiseen ovat nykyään paremmat kuin koskaan, kun on tarjolla kaikenlaisia verkkokursseja ynnä muuta sen parantamiseksi. Opiskelijoiden tulisi vain käyttää niitä."

Hannu Niemen mukaan opiskelijoiden ruotsin kielen osaamista voitaisiin parantaa parhaiten jakamalla korkeakoulututkintoihin kuuluva erikoisalan ruotsin ja virkamiesruotsin opinnot osaksi sekä kandidaatin- että maisterintutkintoa. "Kandidaatintutkintoa varten opiskelijoilla tulisi olla ruotsin kielen hyvä ymmärtämisen taito, ja vasta maisterivaiheessa opiskelijoilta vaadittaisiin myös ruotsin kielen vähintään tyydyttävää suullista ja kirjallista osaamista", Niemi toteaa. Näin opiskelijalla olisi aikaa parantaa ruotsin kielen osaamistaan koko korkeakouluopintojensa ajan.

Niemen vuonna 2008 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan jopa joka viidennellä korkeakoulututkintoon kuuluvan ruotsin kurssin läpäisseistä ei todellisuudessa ole kieliasetuksen mukaista ruotsin kielen vähimmäistaitoa. Opiskelijat eivät välttämättä yliopiston ruotsinkurssin jälkeenkään saavuta kieliasetuksen mukaista taitotasoa toisessa kotimaisessa kielessä.

Ilkka Norrin mukaan virkamiesruotsia pidetään kuitenkin paljon isompana ongelmana kuin mitä se todellisuudessa on. "Noin 95 prosenttia opiskelijoista suorittaa kurssin ilman suurempia ongelmia", Norri kertoo.

Usko tarpeellisuuteen horjuu

Opiskelijoiden usko ruotsin kielen tarpeellisuuteen on rapissut viime vuosina.

Jyväskylän yliopiston dosentin Åsa Palviaisen tutkimuksen mukaan vielä vuosina 2006-2007 60 prosenttia yliopisto-opiskelijoista uskoi tarvitsevansa ruotsia työelämässä, kun taas vuosien 2009-2010 tehdyn kyselyn mukaan vain 45 prosenttia opiskelijoista uskoi sen tarpeellisuuteen.

Teksti: SAMULI MAXENIUS

Kuva: LAURI HANNUS