Uutiset
13.10.2021

Vauhti on nopeinta mahdollista, sanoo dekaani – Turun yliopisto hamuaa nyt sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusta

Teksti:
Miika Tiainen
Kuvat:
Teemu Perhiö

Osaajatarve ja strategiset painopisteet. Siinä syyt, miksi Turun yliopisto hakee nyt itselleen sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuuta.

Suomeksi sanottuna Lounais-Suomesta puuttuu tekniikan taitajia, joita alueen yritykset kipeästi kaipaavat. Automaation osaamista tarvitaan esimerkiksi tehtaiden tuotantolinjojen suunnittelussa, kehityksessä ja ohjelmoinnissa.

Nyt haettava koulutusvastuu täydentäisi yliopiston uusimman tiedekunnan, teknillisen, koulutuspalettia. Turun yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan 24. syyskuuta.

Osaamispulaan vastaamista voidaan perustella myös yliopiston halulla vahvistaa asemaansa. Yliopisto on nostanut tulevaisuuden teknologiat yhdeksi strategiansa ”temaattiseksi kokonaisuudeksi”.

Teknillisessä tiedekunnassa järjestetään jo tieto- ja viestintätekniikan, biotekniikan sekä yliopistolle vuonna 2019 myönnettyjen kone- ja materiaalitekniikan koulutuksia.

Lisäksi tiedekunnassa on ensi vuonna alkamassa terveysteknologian kandidaattiohjelma, jossa sisäänotto on 30 opiskelijaa. Terveysteknologian DI-vaiheen opetus järjestetään yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

Tiedekunnan dekaanin Jaakko Järven mukaan sähkö- ja automaatiotekniikka istuisi hyvin konetekniikan ja tietotekniikan ohjelmien välimaastoon.

Suunniteltu opiskelijoiden sisäänottomäärä ohjelmassa olisi 40 opiskelijaa vuosittain. Lisäksi suoraan maisterivaiheeseen olisi erillinen kymmenen opiskelijan kiintiö. Määrät ovat samaa luokkaa kone- ja materiaalitekniikan koulutusten kanssa.

Myös Turun ammattikorkeakoulu hakee samanaikaisesti sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusvastuuta. AMK:n on tarkoitus keskittyä koulutusohjelmassaan myös sähköpuoleen, kun taas yliopiston fokus on automaatiossa.

Järven mukaan hakuja ei kahden korkeakoulun välillä ollut sinänsä koordinoitu, mutta ne tukevat toisiaan, ja tämä tuodaan myös molemmissa hakemuksissa esille.

ˮPyrimme alueen kaikkien korkeakoulujen kesken mahdollisimman paljon yhteisen infrastruktuurin käyttöön, sillä se on kustannustehokasta.ˮ
 

Syyskuussa sulkeutunut koulutusvastuiden hakukierros oli lajissaan poikkeuksellinen, sillä viimeksi vastuita tarkasteltiin viime vuonna. Normaalisti päätöksiä koulutusvastuista on tehty neljän vuoden välein.

Koulutusvastuulla tarkoitetaan ”oikeutta ja velvollisuutta alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon koulutuksen järjestämiseen” kyseessä olevalla koulutusalalla. Ilman sitä koulutusta ei voi järjestää.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on määritellyt asetuksessaan kaikki 13 tekniikan alan koulutusvastuuta. Sähkö- ja automaatiotekniikka on yksi niistä. Se myönnetään yhtenä pakettina.

OKM:n on tarkoitus käsitellä nyt tehtyjä hakemuksia loppuvuoden aikana. Päätöksiä tehtäisiin ensi vuoden alkupuolella. Valtioneuvoston pöydälle päätös päätyy, jos kyseessä on kokonaan uuden koulutusalan myöntäminen.

Jos ratkaisu on Turun yliopistolle suotuisa, voisi koulutus alkaa syksyllä 2023.

Koulutusneuvos Maarit Palonen ministeriöstä kertoo, että korkeakouluille haluttiin antaa mahdollisuus esittää vielä muutoksia nykyisiin vastuisiin, ennen kuin järjestelmää uudistetaan. Tämän mahdollisuuden käytti Palosen mukaan nyt ”parisen kymmentä korkeakoulua”.

Ministeriö on aloittanut tänä syksynä valmistelut koulutusvastuujärjestelmän muuttamiseksi. Pyrkimyksenä on Palosen mukaan taata korkeakouluille joustavampi järjestelmä ja ”paremmat mahdollisuudet vastata yhteiskunnan ja työelämän osaamistarpeisiin”.

Vastuiden hakua halutaan siis keventää ja tehdä ennustettavammaksi, jotta alueille saataisiin parempaa osaamista oikeaan aikaan.
 

Osaamistarpeisiin Turun korkeakoulut haluavat nyt siis jo tällä hakukierroksella vastata. Dekaani Järven mukaan selvitysten ja lahjoitusprofessuurien kautta yliopistolle on tullut selväksi, että alueella on merkittävää osaajapulaa automaatiotekniikassa.

ˮViimeisin lahjoitusprofessuuri tuli nimenomaan automaatiotekniikkaan kymmenkunnalta raumalaiselta yritykseltä. He toivat kaikki sitä esiin, että osaavia ihmisiä on vaikeaa saada alueelle”, Järvi kertoo.

Lahjoitusprofessuurit ovat tuoneet yliopistolle tärkeän osan tekniikan koulutusten alkupanostuksista. Suurta roolia niillä olisi myös automaatiotekniikan koulutuksen käynnistelyssä. Koulutusohjelmat nimittäin alkavat ”tuottaa” yliopistolle rahaa ministeriön kassasta siinä vaiheessa, kun ohjelmista valmistuvat ensimmäiset opiskelijat.

Osa uuden ohjelman vaatimista investoinneista katetaan tiedekunnan omista määrärahoista. Osa rahoista tulee suoraan yliopistolta, joka on suunnannut strategisesti omaa rahoitustaan tekniikan laajennuksen käyttöön.

Järven mukaan kovin suuria investointeja ei kuitenkaan vaadita, sillä infraa ja koulutusta tukevia rakenteita on jo valmiina aiempien ohjelmien myötä.
 

Opiskelijoiden keskuudessa uuteen laajennukseen suhtaudutaan innostuneesti, kertoo Matti Loimaranta.

Loimaranta on neljännen vuoden tietotekniikan opiskelija ja tiedekuntajärjestö Technican puheenjohtaja. Hänestä ainoa pientä huolta herättävä asia uudessa ohjelmassa on resurssien riittävyys.

ˮTiedekuntaan tuli viime vuonna kaksi uutta alaa, ensi vuonna yksi ja siihen päälle haetaan vielä uutta alaa. Neljä uutta alaa kolmeen vuoteen on paljon. Mietityttää, pysyvätkö yliopiston resurssit siinä perässäˮ, hän pohtii.

Onko laajennustahti siis turhankin nopeaa? Ei, vastaa dekaani Järvi. Vauhti on hänestä nopeinta mahdollista, mutta hallinnassa pysyvää.

ˮJos kyseessä olisi täysin uusi erillinen avaus, tähän ei varmasti lähdettäisi. Sähkö- ja automaatiotekniikalle meillä on kuitenkin jo aika laajasti valmis tuki.ˮ
 

Yliopiston toiveilla on mahdollisuudet toteutua, sillä keskustalaiset ministerit ovat suhtautuneet laajennuksiin myönteisesti. Hakumahdollisuus kannattaa käyttää, kun sellaista tarjoillaan.

Tylkkärin tietojen mukaan hakukeskustelun kimmokkeena toimi osaltaan myös kesän alussa julkaistu Satakunnan korkeakouluselvitys. Hankkeen selvityshenkilönä toimi Turun yliopiston entinen rehtori Kalervo Väänänen. Satakunnassa on aika ajoin haaveiltu alueen omasta yliopistosta.

Haave kuitenkin torpattiin selvityksessä. Väänäsen lopputulemana oli muun muassa se, että alueelle tarvitaan lisää nuorisoa. Kiinnostavaa on, että Väänänen myös ehdotti Poriin perustettavaksi vähintään tekniikan kanditasoista koulutusohjelmaa, josta vastaisi Turun tai Tampereen yliopisto.

Mainintaa Satakunnasta ja alueen koulutustarpeista juoksutettiin mukana yliopiston hallituksen esityslistoilla asian käsittelyn eri vaiheissa, mikä herätti yliopistoyhteisön sisällä ihmetystä.

Poriin ei kuitenkaan nyt suunnitella koulutusta, dekaani Järvi kertoo.

ˮKeskusteluja [Satakuntaan liittyen] oli, mutta näillä näkymin automaatiotekniikan koulutusohjelmaa rakennetaan Turkuun. Satakunnan alueelta on saatu paljon signaaleja kovasta osaamistarpeesta. Toivomme, että uusi koulutusohjelma osaltaan toisi helpotusta Satakunnan alueen tarpeisiin, mutta suoraa linkkiä sinne hankkeella ei oleˮ, Järvi kertaa.

Toisin sanoen nyt Turkuun tehtävästä laajennuksesta toivotaan valuvan hyötyjä myös Rauman ja Porin suuntaan. Sen aika näyttää.
 

Lue lisää

Teknillinen tiedekunta starttasi – aika oli ”pahin mahdollinen” opiskelijakiltojen perustamiseen, mutta teekkarifukseilla intoa on riittänyt

Uusien kiltojen perustaminen on omiaan kitkemään huonoja teekkariperinteitä, uudet puheenjohtajat uskovat. (1/2021)

Teknillisen tiedekunnan laitosjako selvisi, luonnontieteellisestä koulutuksesta yhä hajanaisempaa

Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan laitosjaosta päätettiin keväällä 2020. (3/2020)

Turun yliopisto saa tekniikan tiedekunnan 2021 – hallitukselta kritiikkiä valmistelulle, jatkossa yhteisöä kuultava kunnolla

Hallitus ei halunnut viivyttää päätöstä vain sen takia, että prosessi on pielessä. (3/2020)