Uutiset
26.09.2016

Venäjän kielen lakkauttaminen pelottaa opiskelijoita

Teksti:
Ilkka Hemmilä
Kuvat:
Nella Keski-Oja
  • Nella Kuisma ja Vadim Bessonoff ovat viimeisiä, jotka aloittavat venäjän kielen pääaineopinnot Turun yliopistossa. Opiskelijat löytävät tukea toisistaan. "Meillä on ollut ensimmäisestä päivästä alkaen vahva ryhmähenki", Kuisma kertoo.

Oppiaineen henkilökunnalle päätös tuli yllätyksenä. Viimeiset venäjän pääaineopiskelijat pelkäävät kurssitarjonnan supistuvan ennen aikojaan. Sivuaineena venäjä säilyy.

Turun yliopistoon ei enää oteta venäjän kielen pääaineopiskelijoita. Yliopiston hallitus päätti asiasta elokuun kokouksessaan. Lopetuspäätös syntyi vaihtokauppana Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Lakkautuksen syynä on yliopistojen profilointi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kehottanut yliopistoja luopumaan päällekkäisistä koulutusohjelmista. Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston sopimuksen mukaisesti Itä-Suomessa luovutaan saksan kielen koulutusvastuusta ja Turussa venäjän kielestä. Vastavuoroisesti venäjä säilyy Itä-Suomessa ja saksa Turussa.

”Venäjä on meillä hyvin pieni oppiaine, ja Suomeen jää varsin hyvä tarjonta venäjän kielen koulutusta. Muut yliopistot ovat panostaneet alaan enemmän ja ovat siten vankempia toimijoita”, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen perustelee.

Venäjän kielen koulutusohjelma säilyy Itä-Suomen yliopiston lisäksi Helsingin, Tampereen ja Jyväksylän yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtioneuvoston odotetaan hyväksyvän lakkautuspäätös sellaisenaan.

Turun yliopistossa venäjää voi yhä opiskella kielikeskuksessa. Tutkimusalana venäjä kuitenkin supistuu perus- ja aineopintojen mittaiseksi sivuainekokonaisuudeksi.

Professori kritisoi prosessia

Rehtori Väänäsen mukaan lopetuspäätöksen ei pitäisi tulla yllätyksenä oppiaineelle. Hän tuo esille, että Suomen yliopistot UNIFI ry:n vieraiden kielten tutkimusta ja opetusta arvioinut työryhmä on ehdottanut venäjän roolin pienentämistä Turussa. Lisäksi koulutuksen uudistus on ollut esillä kieli- ja käännöstieteiden laitoksella.

”Rehtorin laitosvierailujen aikana kielten laitoksella on keskusteltu asiasta. Kiistän jyrkästi informaation, ettei oppiaine olisi ollut lakkautusuhasta tietoinen”, Väänänen väittää.

Venäjän kielen professori Johanna Viimaranta ei pidä rehtorin kommentteja vakuuttavina. Hän huomauttaa, että UNIFIn työryhmän raportti ehdotti venäjän kielen koulutuksen kaventamista Åbo Akademissa, ei Turun yliopistossa.

Laitosvierailujen vakavan sävyn professori myöntää. Hänen mukaansa keskustelut ovat tosin liittyneet laitoksen rakenteeseen yleisellä tasolla, eivät yksittäisten oppiaineiden asemaan.

”Meille tuli täytenä yllätyksenä, kun asia nousi hallituksen esityslistalle kesäkuussa. Se vedettiin silloin listalta pois, koska asiaa ei ollut valmisteltu riittävästi. Elokuuta varten tiedekunnalta pyydettiin lausunto, mutta se ei vaikuttanut päätöksen sisältöön”, Viimaranta kertaa.

Kaikkiaan professori pitää päätöksenteon valmistelua ja tiedotusta riittämättömänä.

”Sain kesäkuussa tietää yleisestä sähköpostiviestistä, että ehdotus on hallituksen listalla. Nyt elokuussa luin päätöksestä ensi kertaa sunnuntain Hesarista, kun päätös oli tehty perjantaina”, Viimaranta kertoo.

Opiskelijat huolissaan tulevasta

Venäjän kielessä on 50 maisteriopiskelijaa, ja tänä syksynä opintonsa aloitti vielä kahdeksan henkeä. Rehtorin ja professorin mukaan kaikki opiskelijat saavat suorittaa koulutuksensa loppuun.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat Nella Kuisma ja Vadim Bessonoff pelkäävät silti, että opetuksen sisältö kärsii ennemmin tai myöhemmin.

”Olen vielä pihalla sen suhteen, mitä tapahtuu. Heti opintojen aluksi tuli tieto, että opiskelijoiden määrän vähentyessä joitakin kursseja ei enää välttämättä järjestetä”, Bessonoff kertoo.

Kuisma pitää kummallisena, että yliopisto vetoaa kielikeskuksen venäjän kursseihin. Hän epäilee, ettei päätöksenteossa ole huomioitu pääaineopintojen koko sisältöä. Kielen lisäksi opiskelijat perehtyvät Venäjän valtioon ja kulttuuriin.

”Vaikka osaa kieltä ja menee Venäjälle, voi silti olla aivan hukassa. Liike-elämässä tai muuallakaan ei pysty saavuttamaan mitään, jos ei tunne venäläistä kulttuuria ja mentaliteettia”, Kuisma sanoo.

Rehtori Väänäsen mukaan yliopisto ei suunnittele muista koulutusvastuista luopumista.

”Uskon vakaasti, että tulevaisuus on monitieteisten eikä yksittäisiin aloihin keskittyvien yliopistojen, mutta tiedän olevani tässä vähemmistössä”, rehtori sanoo.