Uutiset
16.01.2009

VR nosti hintoja

VR nosti lippuhintojaan keskimäärin 4,8 prosenttia tämän vuoden alusta. Perusteena on yleinen kustannuskehitys ja inflaatio.

"Korotuksia on tapahtunut muun muassa palkoissa ja varaosien hinnoissa. Varaosien hinnat tuskin laskevat niiden kerran noustua. Bensiinin hinnan aleneminen taas ei vaikuta lähinnä sähkökäyttöisiin VR:n juniin", kertoo VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen.
Hänen mukaansa samaan aikaan halpeneva polttoaine voi vaikuttaa junaliikenteen käyttäjämääriin.

Vanhasen mukaan lippujen hintojen laskeminen ei kannata, sillä laskelmien mukaan hinnanlaskulla saatava kysynnän kasvu keskittyisi lähinnä ruuhka-aikoihin, jolloin junat ovat muutenkin täynnä. Näin ollen kasvu ei onnistuisi ilman lisäinvestointeja.
Yksi hinnannousuista suhteellisesti eniten kärsivä ryhmä ovat opiskelijat. Vanhanen ei kuitenkaan näe syytä opiskelijoiden vapauttamiselle hinnankorotuksista.
"Opiskelija-alennuksethan ovat nyt jo loistavia. Esimerkiksi Helsinki-Tampere-matkan hinnankorotus ei ole opiskelijoille suuri."

Teksti: Visa Kurki
Kuva: Jussi Vierimaa
Toimittajalta:Katse kvartaalia pidemmälle

Tiedän, että yhtiön tehtävä on tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Tiedän myös, että tappiolle mennään, jos tuloja on vähemmän kuin menoja. Näkisin silti, että valtion omistamilla yrityksillä on laajempikin tehtävä kuin vain kartuttaa valtion kassaa.

Vastaiskuna talouskriisille on monissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa ollut esillä jopa autofirmojen tukeminen. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaista olisi kuitenkin pyrkimys rakennemuutokseen, jossa julkinen liikenne saisi suuremman painoarvon kuin nykyään. Tämä ei onnistu muuten kuin tekemällä julkisista yksityisautoilua houkuttelevampi vaihtoehto.

VR on tehnyt hienoa työtä junailun muuttamisessa ympäristöystävälliseksi – muun muassa vihreän sähkön ansiosta junalla matkustaessa ei synny hiilidioksidipäästöjä lainkaan. Hyvän kehityksen jatkoa olisi junien käyttäjämäärien lisääminen. Jos hinnanalennukset eivät lisäisi käyttäjämääriä kuin ruuhka-aikoina, niin eikö ruuhka-aikojen kapasiteettia voisi edelleen nostaa? Tämä vaatisi investointeja, mutta niitähän lama-aikana nimenomaan kaivataan.
Teksti: Visa Kurki
Turun ylioppilaslehti 1/2009 (16.1.)