Uutiset
25.11.2019

Yliopistoista pitäisi pian valmistua vuosittain yli 11 000 opiskelijaa lisää – lisärahaa ei tule, joten moni pelkää laadun kärsivän

Teksti:
Miika Tiainen
Grafiikat:
Teemu Perhiö
  • Yliopistojen vuosittaiset tutkintotavoitemäärät tuhansissa aina vuoteen 2030 asti. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen lisäksi taulukkoa on täydennetty maisterin tutkintojen osalta yliopistojen itse esittämillä määrillä – kandidaatin tutkintojen osalta yliopistojen esitykset ovat linjassa OKM:n kanssa.

Lisää aloituspaikkoja, enemmän korkeakoulutettuja. Tästä koulutuspolitiikan isosta linjasta niin maan hallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, korkeakoulut sekä koulutusalan järjestöt tuntuvat olevan yhtä mieltä. Erimielisyyttä riittää keinoista.

Viime hallituskaudella hyväksytyn korkeakouluvision mukaan puolella 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Tämänhetkisestä ikäluokasta osuus on noin 42 prosenttia.

Lokakuussa julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä tutkintojen tavoitetasoiksi vuosille 2021–2024 esitetään merkittäviä määrien nostoja. Yliopistojen osalta määritellään tavoitteeksi 17 200 alempaa ja saman verran ylempiä korkeakoulututkintoja vuodessa. Tähän asti tavoite on ollut kummankin osalta noin 15 000 vuodessa.

Laskelmista selviää, että vuoteen 2030 mennessä yliopistojen tulisi tuottaa vuodessa yhteenlaskettuna yli 11 000 tutkintoa nykyistä enemmän: yhteensä 20 400 kandidaatin ja 21 000 maisterin tutkintoa.

Yliopistojen 11. lokakuuta mennessä palauttamissa omissa ehdotuksissaan määrät ovat kuitenkin jopa OKM:n tavoitetasoa enemmän. Yliopistot itse esittävät erityisesti maisterin tutkintojen osalta vielä suurempaa lisäystä – aina 22 182 tutkintoon vuodessa.

Yliopistojen itse esittämistä määristä ei kannata vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä on luonnollista, että kukin yliopisto tavoittelee asemansa vahvistamiseksi lisää sopivia paikkoja itselleen.

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan yliopistojen perusrahoitusta lisätään vuosina 2020–2023 pysyvästi 40 miljoonalla eurolla vuodessa ja ammattikorkeakoulujen puolestaan 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisärahaa aloituspaikkojen lisäykseen ei kuitenkaan ole luvassa.
 

Järjestöt vaativat lisää rahaa

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI sekä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ottivat 17. lokakuuta yhdessä kantaa sen puolesta, että tutkintotavoitteiden noston ohella myös korkeakoulujen rahoitusta lisättäisiin.

Allekirjoittaneiden järjestöjen mukaan tavoitteiden nostaminen ”edellyttää vuoteen 2030 ulottuvaa rahoitussuunnitelmaa”, jotta korkeakoulujen rahoitus suoritettua tutkintoa kohti ei laskisi ja koulutuksen laatu kärsisi.

SYL:n hallituksen jäsen Helmi Anderssonin mukaan lisäpaikkojen tekeminen ”laadun kustannuksella” näkyisi paitsi opintojen sisällöissä, myös opiskelijoiden ohjaamisessa ja opintoihin kiinni pääsemisessä. Lisäksi opetustilat tulevat monin paikoin vastaan.

Andersson muistuttaa, että edelliset hallitukset ovat leikanneet koulutuksesta huomattavasti enemmän kuin mitä nyt on tarkoitus laittaa lisää.

”Se 40 miljoonaa on siinä mielessä aika laiha lohtu, jos katsotaan miten paljon niitä aloituspaikkoja on määrä nostaa. Se ei oikein paikkaa sitä aikaisempaakaan leikkausten tekemää lovea.”

SYL:n mukaan aloituspaikkojen lisäämisellä pitää olla ”perusteltu tarve”, ja huomiota tulisi kiinnittää ”riittävään ja oikeansuhteiseen resursointiin alakohtaisesti”.

”Kyllähän siitä [tulevasta rahoitusmallista] on huolestuttu aika monilla aloilla ja sinällään ihan ymmärrettävistä syistä. Tärkeintä on, että niille aloille, joille lisätään paikkoja, turvataan riittävät resurssit”, Andersson sanoo.

Vuonna 2021 voimaan astuvassa yliopistojen rahoitusmallissa luovutaan aiemmasta erillisestä, opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrään perustuvasta alakohtaisesta rahoitusosuudesta. Sen tilalle tulevat erilaiset kerroinluokat, joilla suoritettuja tutkintoja painotetaan niiden vaatiman ”laite- ja henkilöintensiivisyyden” perusteella.
 

Turussa lisäyksiä erityisesti tekniikkaan, kauppaan ja oikeustieteisiin

Myös Turun yliopiston suunnalta kannetaan huolta rahoituksen riittävyydestä. Vastikään UNIFIn hallitukseen valittu rehtori Jukka Kola kertoo intranetin tiedotteessa korkeakoulutettujen määrän nostamisen 50 prosenttiin nuorista aikuisista olevan kannatettava tavoite.

”Tämä vaatii kuitenkin lisäresursointia, jotta tutkintojen korkea laatu voidaan varmistaa.”

TYYn hallituksen puheenjohtaja Sini Saarinen kantaa Kolan ja Anderssonin tavoin huolta resursseista. Hän toivoo aloituspaikkojen lisäämisen olevan suunniteltua ”valtakunnalliselle tasolle asti” ja lisäysten perustuvan työvoimatarpeeseen ja koulutuksen kysyntään.

”Aloituspaikkojen nosto on maltillisesti ihan perusteltua aloista riippuen, mutta tutkintokoulutuksen laatu täytyy säilyä”, Saarinen sanoo.

Hän pitää asiaa erityisen merkityksellisenä nyt, kun keskusteluissa on koulutustason noston lisäksi myös jatkuva oppiminen, joka potentiaalisesti sekin tuo yliopistoille lisää vastuuta.

Yliopisto ehdottaa omassa esityksessään lisäyksiä erityisesti tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja tekniikan alojen sekä liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen koulutusalaryhmiin. Yliopiston ehdotuksessa teknillisten alojen tutkintomäärät nousisivat täksi kaudeksi (2016–2019) sovitusta 120:sta 250:een vuosiksi 2021–2024 ja aina 350:een vuoteen 2030 mennessä. 

Kaupallisten alojen sekä oikeustieteen osalta yliopisto ehdottaa tavoitteeksi 500 tutkintoa vuosille 2021–2024 ja 520 tutkintoa vuodessa 2030 mennessä. Kuluvan sopimuskauden tavoite on ollut 365 tutkintoa vuodessa.

Yliopisto on näillä aloilla kouluttanut opiskelijoita jo yli OKM:n kanssa sovitun tavoitteen. Yliopistot voivatkin vapaasti oman autonomiansa puitteissa kouluttaa sovittuja tutkintotavoitemääriä enemmän, mutta niitä ei oteta huomioon rahoitusta laskettaessa.

Muista yliopiston aloista lisäyksiä kaavaillaan yliopiston suunnitelmissa erityisesti humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aloille. Nyt tavoitellusta 421 tutkinnosta on tarkoitus nousta 500:aan seuraavalle sopimuskaudelle ja 520:een tutkintoon vuoteen 2030 mennessä.

Maltillisia lisäyksiä ollaan tekemässä myös luonnontieteiden, terveys- ja hyvinvointialojen sekä kasvatusalojen alaryhmiin. Turun yliopiston lääketieteellisiin koulutuksiin ja taidealoihin ei yliopiston ehdotuksessa kaavailla tutkintotavoitteiden nostoa.
 

Lue lisää

Analyysi: Korkeakoulujen rahoitusta nostettiin 127 miljoonaa euroa – suunta on oikea, mutta koulutuksen kunnianpalautuksesta ei ole kyse

Toimittaja Anni Savolainen perkasi Rinteen hallituksen hallitusohjelman lupaukset korkeakouluopiskelijoille. Tavoitteet olivat periaatteessa mahtavia, mutta konkretia uupui. Leikkausten jäljiltä lupailtua "koulutuksen kunnianpalautusta" ei asiantuntijoiden mukaan tullut, vaikka suunta onkin "oikea". (6/2019)

Saarikon sukkela siunaus: Turun yliopiston toive DI-linjoista ja kiinan kielestä täyttyi, mutta resurssien riittävyys herättää huolta

Turun yliopistossa opiskellaan jatkossa myös kone- ja materiaalitekniikkaa sekä kiinan kieltä. Yliopiston pitkäaikaiset tavoitteet kävivät toteen, kun tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko antoi kesken lomakauden 11.7. täsmentävän asetuksen asiasta. Resurssien riittävyys herätti tuolloinkin huolta. (5/2019)