Kehysriihen päätökset eivät tuo dramaattisia muutoksia opiskelijan elämään. Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut eivät toteutuneet, mutta ne saattavat vielä palata neuvottelupöytään.
Hallitus päätti alkuviikon kehysriihessään puolittaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen indeksikorotuksen ensi vuonna.
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen arvioi, että indeksin puolittaminen kutistaa Turun yliopiston vuosibudjettia noin 1,5 miljoonaa euroa. Koska talouskasvu on hidasta, indeksikorotuksetkaan eivät ole suuria.
"Alun perin indeksi suunniteltiin, jotta yliopistojen rahoitus vastaisi hintojen nousua. Puolikas ei tietenkään mahdollista sitä", Väänänen sanoo.
Lopputulos oli parempi kuin yliopistot pelkäsivät, sillä viime viikolla kuului huhuja, että ensi vuoden yliopistoindeksi jäädytettäisiin jopa kokonaan.
Indeksi puolitettiin vuodeksi 2012 ja jäädytettiin kokonaan vuodeksi 2013. Väänäsen mukaan tästä aiheutui 34 miljoonaa euroa vajetta Turun yliopiston budjettiin. Tänä vuonna indeksikorotus tehtiin normaalisti.
Väänänen ei ole erityisen huolissaan indeksin puolittumisen vaikutuksista Turun yliopistoon, jos se jää tilapäiseksi. Hän ei usko, että budjetin kutistuminen aiheuttaisi tarvetta kohdennettuihin säästöihin tai esimerkiksi yt-neuvotteluille.
"Meillä talous on varsin hyvissä kantimissa, ja palkankorotuspaineet ovat kohtalaisen maltilliset."
Yksityinen lahjoitus palkitaan kolminkertaisesti
Toisaalta hallitus on varannut yliopistoille noin 150 miljoonaa euron lisämäärärahan. Se käytetään niin, että yliopistot saavat keräämästään yksityisestä pääomasta vastineeksi valtiolta kolminkertaisen summan.
Lisärahoitus ei ollut esillä kehysriihen ennakkokeskusteluissa, ja se tuli yliopistoille yllätyksenä. Rehtori Väänänen suhtautuu lisärahoitukseen myönteisesti, mutta arvioi, että indeksikorotuksen puolittaminen on yliopistojen kannalta merkittävämpi ratkaisu.
"Onhan 150 miljoonaa euroakin rahaa, ja hyvin sijoitettuna sillä voi olla 50 tai 100 vuoden päästä iso merkitys. Mutta ei se lähivuosien talouskysymyksiä ratkaise", hän sanoo.
"Tässä tilanteessa ei ole helppoa löytää yksityistä lahjoitusrahaa. Jo muutaman miljoonan kasaan saaminen on aikamoisen työn takana."
Lisärahoitus on tarkoitus toteuttaa vuosien 20142015 aikana. Väänänen uskoo, että hyvässä tapauksessa Turun yliopisto voi saada lisää pääomaa muutaman kymmenen miljoonan euron verran.
"Jos ne sijoitetaan hyvin, saadaan toki jonkin verran tuottoa. Mutta ei niillä tuotoilla montaa päivää yliopistoa pyöritetä."
Uuden yliopistolain myötä valtio palkitsi vuoteen 2011 asti yliopistojen keräämät varat 2,5-kertaisella summalla. Tällä hetkellä yliopistoilla ei ole varainkeruulupaa. Varainhankinnan mahdollistava lakimuutos on parhaillaan käsittelyssä.
Ulkomaalaisille ei lukukausimaksuja
Kehysriihessä hallitus varasi 123 miljoonaa euroa korkeakoulujen hakijasuman purkuun vuosille 20142022. Tarkoitus on kasvattaa korkeakoulujen sisäänottomääriä määräaikaisesti vuosina 20142016 "tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta olennaisilla aloilla".
Väänäsen mukaan yliopistojen sisällä on nyt aloitettava keskustelut siitä, millä aloilla sisäänottomääriä lisätään. Rahamäärä ei hänen mielestään mahdollista kovin suuria muutoksia.
Kaavailut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista eivät kehysriihessä toteutuneet. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevassa päätöksessä on kuitenkin kirjaus: "Ulkomaalaiset opiskelijat Hallituksen esitys annetaan syksyllä 2014."
Opintotukeen ei tullut kehysriihessä uusia muutoksia. Aiemmin päätetty elinkustannusindeksiin sitominen toteutuu 1.8.2014. Sosiaalietuuksien indeksikorotuksen määrää hallitus tosin leikkasi, joten tukisummat kasvavat vähemmän kuin indeksi edellyttäisi.
Opiskelijan toimeentuloon vaikuttaa myös se, että arvonlisävero jäi ennalleen.
Toisaalta lapsilisien leikkaukset huonontavat perheellisten opiskelijoiden taloudellista tilannetta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset voivat vaikuttaa valmistuvan opiskelijan toimeentuloon.
Milla Ikonen