Uutiset
23.04.2010

Yliopistolaki muuttui - entä seuraavaksi?

Opiskelijoiden ja henkilöstön yhteisen keskustelutilaisuuden anti kiteytyi kahteen kysymykseen: mistä yliopisto saa rahaa ja kuinka se pitäisi käyttää?

YLIOPPILASKUNTA JA Turun yliopiston henkilöstöjärjestöt järjestivät 12. huhtikuuta Mikä yliopistoa vaivaa, vai vaivaako mikään? -keskustelutilaisuuden. Yliopistokentän viimeaikaiset mullistukset eivät saaneet osakseen kiitosta sen paremmin alustuspuheenvuoroissa kuin paneelikeskustelussakaan.

Uuden yliopistolain lupaama itsenäisyyden lisääntyminen kyseenalaistettiin useissa puheenvuoroissa.

"Taloudellinen itsenäisyys on merkinnyt vapautta hankkia itse rahoitus, jonka käyttämisestä joku muu sitten päättää", kärjisti Turun yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija Peltola.

Paneelikaskustelussa opiskelijoita edustanut Tuomo Liljenbäck käänsi tilaisuuden otsikon toisin päin.

"Pikemminkin voisi kysyä, miksi yliopistoa vaivataan. Yliopistoa kontrolloidaan ulkoapäin rahan keinoin."

Valtio-opin yliassistentti Juha Vuori rinnasti tieteen nykyisen ahdingon reaalikapitalismin ja managerialismin puristuksessa menneiden vuosisatojen kiistoihin, joissa tieteellisen maailmankuvan kanssa vastakkain on asettunut milloin alkemia tai katolinen kirkko, milloin fasistinen hallinto.

Useissa puheenvuoroissa koulutuksen maksuttomuutta pidettiin suomalaisen yliopiston kivijalkana. Toisaalta ainakin henkilökunnan suunnasta kuultiin myös päinvastaisia kantoja. Koko ikäluokan pitkää ja maksutonta kouluttamista pidettiin haaskauksena ja nyky-yliopistossa opittujen taitojen hyödyllisyys yhteiskunnalle asetettiin kyseenalaiseksi.

Professori Timo Soikkanen kritisoi yritysmaailman toimintatapojen apinoimista. Yliopistouudistuksen suurimpana heikkoutena hän piti kiirettä ja huonoa valmistelua.

"Ensin tehdään ja sitten vasta saadaan ohjeet", hän kuvaili parin viime vuoden toimintaa.

Henkilökuntaa edustanut tietoturvapäällikkö Mats Kommonen piti ongelmana sitä, ettei yliopistolla kukaan enää hallitse koko kokonaisuutta, ja siksi suuret päätökset tehdään hyvin vähällä tiedolla. Kommonen piti yliopiston henkilöstön virkasuhteista luopumista merkittävänä muutoksena.

"Täällä ei olla enää tekemässä töitä isänmaalle ja ihmiskunnalle, vaan työnantajalle", hän muistutti.

Resurssien rajallisuudesta huolimatta yliopistojen tulisi sekä kouluttaa työvoimaa yhteiskunnan tarpeisiin että tuottaa huippututkimusta. Sosiologian dosentti Anu-Hanna Anttila muistutti, että tämä ristipaine on esimerkiksi Iso-Britanniassa johtanut siihen, että "huippututkijat" ja opetushenkilökunta ovat eriytyneet kahdeksi eri joukoksi.

Timo Soikkanen piti yrityksiä saada opiskelijat pois töistä ja valmistumaan nopeammin typerinä. Hän piti päinvastoin opintojen loppuvaiheen ja työelämän limittymistä "nerokkaana systeeminä", josta muissakin maissa kannattaisi ottaa mallia.

ANNA-ELINA MATILAINEN