Uutiset
13.05.2019

Ylioppilaskuntien hidas reaktio ilmastolakkoihin saa kritiikkiä – ”Ilmaston eteen vaaditaan nopeaa toimintaa”

Teksti:
Pihla Hänninen
Kuvat:
Frida Pessi
  • Turkulaiset ilmastolakkoilivat 5.4. Tuomiokirkon portailla.

Helmikuun alussa Facebookin ilmestyi sivu Opiskelijan tulevaisuus. Sivun takana olevat ihmiset masinoivat keväälle maanlaajuisen ilmastolakkopäivän.

Pelkkä somekampanja vei pitkälle, sillä lakkopäivään huhtikuun alussa osallistui yli tuhat opiskelijaa ympäri maata.

Järjestäjäryhmä koostuu jyväskyläläisistä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoista, ja itsenäisiä lakkoja järjestettiin Helsingistä Rovaniemelle.

Jyväskyläläiset houkuttelivat ihmisiä mukaan paitsi sosiaalisella medialla, myös opiskelija- ja kansalaisjärjestöverkostoidensa ja ylioppilaskunnan verkostojen avulla.

Yksi ryhmän viestintävastaavista, Riikka Leinonen, sanoo, että aktivismi ja kansalaistoiminta ovat hyvää lääkettä ilmastoahdistukseen.

Järjestäjäporukan tarkoitus oli osallistaa lakkoihin mukaan ihmisiä kaikilta koulutusasteilta. Ilmastolakossa on ollut mukana opiskelijoiden lisäksi myös työssäkäyviä ihmisiä.

Miksi ryhmä valitsi vaikutusmuodokseen juuri lakkoilun?

”Haluamme irtautua hetkeksi järjestelmästä ja pysähtyä tärkeän asian äärelle. Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg on ollut ollut meidänkin innoittajamme”, Leinonen sanoo.

Leinosen mukaan lakkoilu toimii myös solidaarisuuden eleenä kehittyviä maita kohtaan, koska ilmastonmuutos vaikeuttaa elinolosuhteita erityisesti kehittyvissä maissa.

Julkisessa keskustelussa tietyt ryhmät ovat kuvailleet ilmastopuhetta vouhotukseksi ja hysteriaksi, Leinonen harmittelee. Heidän lakkonsa ei ole kohdannut vastarintaa, mutta vähättelyä kylläkin.

Opiskelijan tulevaisuus -ryhmän tavoitteet ovat selkeät. Ryhmä haluaa hiilineutraalin Suomen vuoteen 2028 mennessä. Tämän lisäksi Suomen tulisi omilla toimillaan rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Yleisellä tasolla ryhmä tavoitteleekin yhteiskunnallista muutosta. Se haluaa saada ilmastoasiat hallitusohjelmaan, asettaa puolueille ulkoista painetta ja tiukentaa ilmastotavoitteita.

”Koulutukseen ja tutkimukseen olisi saatava sisäänrakennettu muutos. Ilmastoa on tarkasteltava kokonaisuutena. Muutoksella on todella kiire. Tämä ei ole enää mitään kuluttajien suostuttelua.”

Opiskelija-aktiivi Leinonen on pettynyt Suomen ylioppilaskuntien toimiin ilmastoaktivismin osalta. Hän olisi toivonut, että ylioppilaskunnat olisivat olleet enemmän mukana ja reagoineet nopeammin:

”Ilmaston eteen vaaditaan nopeaa toimintaa. Suomalainen opiskelijaliike on ollut historiallisesti aktiivinen monien asioiden suhteen, joten miksei se ottaisi kantaa myös ilmastoasioissa”, Leinonen kysyy.